Päivä Marbellassa – päiväretki vanhaankaupunkiin ja Puerto Banúsiin

Marbella on Fuengirolan naapuri lännessä ja koko Aurinkorannikon tunnetuin nimi ulkomailla. Mielikuva on jahteja, designliikkeitä ja hintoja, joita ei uskalla katsoa. Se mielikuva pitää paikkansa yhdestä osasta kaupunkia, mutta on samalla harhaanjohtava: Marbellan vanhakaupunki on yksi rannikon parhaiten säilyneistä ja sen kiertäminen ei maksa mitään.

Fuengirolasta Marbellaan pääsee bussilla noin tunnissa. Tämä opas kertoo, miten matka tehdään, mitä vanhassakaupungissa kannattaa nähdä, miten Puerto Banús eroaa keskustasta ja mistä kaupungin maine oikeastaan on peräisin.

Miten Marbellaan pääsee Fuengirolasta

Tämä on hyvä tietää etukäteen: Marbellaan ei pääse junalla. Cercanías-rata päättyy Fuengirolaan, eikä sitä ole jatkettu länteen, vaikka asiasta on puhuttu vuosikymmeniä.

Itään päin juna kulkee, ja sillä pääsee Benalmádenaan, Torremolinosiin ja Málagaan. Länteen mentäessä käytännön vaihtoehto on bussi. Linja M-220 kulkee Fuengirolan linja-autoasemalta Marbellaan, ja matka kestää reitistä riippuen noin 45 minuutista tuntiin – pysähtelevä vuoro kiertää rannikon pikkukylien kautta, suorempi vuoro on nopeampi. Fuengirolan linja-autoasema on kätevästi rautatieaseman vieressä, joten yhteys toimii myös muualta rannikolta tuleville. Lipun ostaa kuljettajalta tai asemalta.

Autolla matka on noin puoli tuntia moottoritietä. Marbellan keskustassa pysäköinti on maksullista ja vanhankaupungin kujilla mahdotonta, joten pysäköintihalli on käytännössä ainoa vaihtoehto. Liikkumisesta rannikolla kerromme lisää liikkumisoppaassa.

Vanhakaupunki on Marbellan paras osa

Marbellan casco antiguo on säilynyt poikkeuksellisen hyvin siihen nähden, miten rajusti muu rannikko rakennettiin uusiksi 1960-luvulta alkaen. Kujat ovat kapeita ja mutkaisia, talot valkoisia, ja lähes jokaisessa ikkunassa on kukkaruukkuja. Alue on pieni, ja sen kiertää rauhassa parissa tunnissa.

Sydän on Plaza de los Naranjos, appelsiiniaukio, joka rakennettiin vuonna 1485 heti sen jälkeen, kun kaupunki siirtyi kristittyjen hallintaan. Aukio on siis suunniteltu kokonaisuus eikä vähitellen syntynyt tori, mikä näkyy sen säännöllisessä muodossa. Laidalla seisoo 1500-luvun raatihuone, ja keskellä kasvavat appelsiinipuut, joiden hedelmät ovat karvaita eivätkä syötäviä sellaisenaan.

Vanhankaupungin reunoilla on säilynyt paloja maurilaisajan linnoituksen muureista. Ne eivät ole näyttäviä mutta kertovat, että kaupunki on huomattavasti vanhempi kuin sen nykyinen maine antaa ymmärtää. Kaupungin nimikin on maurilaista perua, vaikka espanjankielinen kansanselitys yhdistää sen mielellään sanoihin mar bella, kaunis meri.

Dalín patsaat ja kävely rantaan

Vanhastakaupungista rannalle johtaa Avenida del Mar, leveä kävelykatu, jonka varrella on kymmenen Salvador Dalín pronssiveistosta. Ne ovat aitoja Dalín töitä, sijoitettu kadulle 1990-luvulla, ja niitä voi katsella vapaasti ilman lippua tai aukioloaikoja. Tämä on niitä asioita, joita ei osaa odottaa Marbellalta: ilmainen ulkoilmanäyttely keskellä kaupunkia.

Kävelykadun yläpäässä on Parque de la Alameda, pieni varjoisa puisto, jonka penkit on päällystetty maalatuin keramiikkalaatoin. Se on hyvä paikka istua hetki ennen kuin jatkaa rantaan.

Rannassa alkaa kaupungin rantabulevardi, joka jatkuu poikkeuksellisen pitkälle molempiin suuntiin. Marbellan keskustasta pääsee kävellen rantareittiä pitkin aina Puerto Banúsiin asti, matkaa on runsaat kuusi kilometriä. Reitti on tasainen ja kulkee koko matkan meren äärellä.

Puerto Banús – toinen Marbella

Kuuden kilometrin päässä keskustasta länteen on Puerto José Banús, huvivenesatama, joka avattiin vuonna 1970 ja jonka rakennutti kiinteistökehittäjä José Banús. Se on se Marbella, jonka maailma tuntee: suuria purjeveneitä ja moottorijahteja, designliikkeitä sataman laidalla ja kalliita autoja kaksin rivein pysäköitynä.

Päiväretkeläiselle Banús on ennen kaikkea katselupaikka. Satamalaiturilla kävely on ilmaista, ja siellä näkee mittakaavan, jota ei muualta rannikolta löydä. Ravintoloissa ja terasseilla hintataso on selvästi rannikon keskimääräistä korkeampi, joten lounas kannattaa syödä keskustan puolella ja Banúsissa tyytyä kahviin.

Keskustan ja Banúsin väliä kutsutaan nimellä La Milla de Oro, kultainen maili. Sen varrella on rannikon kalleimpia asuinalueita ja hotelleja, ja niiden joukossa Marbella Club, joka perustettiin vuonna 1954. Sen taustalla oli prinssi Alfonso von Hohenlohe, ja juuri sen ympärille syntyi Marbellan kansainvälisen seurapiirin maine – vuosikymmen ennen kuin muu Aurinkorannikko rakennettiin lomakaupungeiksi.

Rannat, vuori ja golf

Marbellan rannat ovat leveämpiä ja väljempiä kuin Fuengirolan neljä rantaa, joihin olemme tottuneet. Keskustan tuntumassa suosituin on Playa de la Fontanilla, ja sen jatkona länteen on rivi rauhallisempia rantoja rantaravintoloineen.

Kaupungin yllä kohoaa La Concha, Sierra Blancan tunnusomainen huippu, joka näkyy koko kaupunkiin ja jolle nousee merkitty vaellusreitti. Nousu on vaativa ja kokopäivän urakka, joten se ei mahdu samaan päivään kaupunkikierroksen kanssa.

Marbellan ympäristö on myös Aurinkorannikon tihein golfalue. Golfoppaassamme painopiste on Fuengirolan ja Mijasin kentissä, mutta Marbellan seudun kentät ovat siinä mukana päiväajomatkan päässä olevina.

San Pedro de Alcántara ja roomalaiset jäänteet

Marbellan kuntaan kuuluu myös San Pedro de Alcántara, oma pienempi keskuksensa Banúsin länsipuolella. Se on luonteeltaan tavallisempi ja arkisempi kuin Marbellan keskusta, ja sen läpi kulkeva bulevardi on rakennettu maan alle upotetun moottoritien päälle.

Alueella on rannikon merkittävimpiä roomalaisajan jäänteitä: kylpylärakennuksen rauniot ja varhaiskristillinen basilika hautausmaineen. Ne ovat vaatimattomia katsottavia mutta harvinaisia, ja ne kertovat, että rannikolla on asuttu järjestäytyneesti kauan ennen matkailua. Jos päiväretki osuu maanantaille, kannattaa tietää, että se on Marbellan oma markkinapäivä – rannikon kaupunkien markkinapäivät on koottu markkinaoppaaseen.

Jos Marbella jää liian kiillotetuksi, seuraava kaupunki länteen on Estepona, jonka vanhakaupunki ja katutaide ovat aivan toista maailmaa.

Näin päivä kannattaa rakentaa

Toimivin päiväretki alkaa vanhastakaupungista aamulla, kun kujilla on varjoa ja vähemmän väkeä. Sieltä kävellään Avenida del Mariaa pitkin rantaan, ja lounas syödään keskustassa espanjalaiseen tapaan kahden ja neljän välillä. Silloin keittiöt ovat auki, ja monessa ravintolassa on tarjolla edullinen päivän menu, menú del día. Siesta-aikaan kiinni ovat lähinnä pienet kaupat, eivät ravintolat. Iltapäivällä kävellään rantareittiä Puerto Banúsiin. Paluu Banúsista Fuengirolaan onnistuu bussilla, joten koko matkaa ei tarvitse kävellä takaisin keskustaan.

Jos aikaa on vähän, valitse vanhakaupunki. Puerto Banús on näkemisen arvoinen kerran, mutta vanhakaupunki lumoaa toistuvasti.

Toisen suunnan päiväretkistä pisin ja palkitsevin on Nerja Málagan itäpuolella.

Muistilista päiväretkelle

• Marbellaan ei pääse junalla – bussi M-220 lähtee Fuengirolan linja-autoasemalta
• Aloita vanhastakaupungista aamulla, ennen kuin kujat täyttyvät
• Dalín veistokset Avenida del Marin varrella ovat maksuttomia
• Syö lounas keskustassa, ei Puerto Banúsissa
• Rantareitti keskustasta Banúsiin on runsaat kuusi kilometriä ja tasainen
• Tarkista paluubussin viimeinen lähtö, jos jäät iltaan saakka

Marbella on toinen kahdesta kohteesta, joihin mennään bussilla. Kaikki kuusi päiväretkikohdetta on koottu päiväretkioppaaseen.

Kuvalähteet: Wikimedia Commons. Kansikuva (Plaza de los Naranjos): Mark Gilbert (CC BY-SA 3.0). Puerto Banús: __Lolo__ (CC BY-SA 2.0). Vanhakaupunki iltahämärässä: Nan Palmero (CC BY 2.0).